Uuden ajan maailmanhistorian kolmannen osan alussa seuraamme 1900-luvun alun hyvinvoivan Euroopan ajautumista maailmansodan kurimukseen. Sodan poliittisten seurausilmiöiden ohella tarkastellaan perin pohjin niitä uusia suuntaviivoja, jotka muuttuneet olosuhteet antoivat taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle eri maissa. Erityisen mielenkiintoinen ja laaja on Venäjän vallankumousta ja sitä seuranneita mullistuksia koskeva luku. Demokratian edistymisvaiheen jälkeen taloudellinen lamakausi ja uusi suuntaus diktatuuria ja totalitarianismia kohti alkavat muokata maaperää kasvavalle kansainväliselle aggressiolle. Toinen maailmansota koko laajuudessaan sekä katsaus sen jälkeiseen maailmankuvaan - kommunismin uusien asemien muodostumiseen, siirtomaaimperiumien hajoamiseen Aasiassa ja Afrikassa, kylmän sodan ja rinnakkaiselon vaiheisiin sekä uusien valtioiden ongelmiin - päättävät tämän osan.
Tämän lähinnä poliittisen historian piiriin kuuluvan teoksen lähtökohtana on nykyaika, poliittisesti, taloudellisesti ja teknisesti yhteenkietoutunut 20. vuosisadan maailma. Tekijällä on ollut kaksi merkittävää edellytystä onnistuakseen vaativassa tehtävässään: professori Palmerin pääalana on Euroopan uusimman ajan historia; nykyajan maailman syntyhistoria on olennaisesti Euroopan historiaa, kuten tekijä korostaa, mutta amerikkalaisena hän on kyennyt tarkastelemaan sitä koko maailman näkökulmasta.
Uuden Ajan Maailmanhistoria jakaantuu kolmeen osaan: I osa Euroopan synnystä Ranskan vallankumoukseen, II osa Ranskan vallankumouksesta ensimmäiseen maailmansotaan, III osa ensimmäisestä maailmansodasta nykypäiviin.
Uuden ajan maailmanhistorian kolmannen osan alussa seuraamme 1900-luvun alun hyvinvoivan Euroopan ajautumista maailmansodan kurimukseen. Sodan poliittisten seurausilmiöiden ohella tarkastellaan perin pohjin niitä uusia suuntaviivoja, jotka muuttuneet olosuhteet antoivat taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle eri maissa. Erityisen mielenkiintoinen ja laaja on Venäjän vallankumousta ja sitä seuranneita mullistuksia koskeva luku. Demokratian edistymisvaiheen jälkeen taloudellinen lamakausi ja uusi suuntaus diktatuuria ja totalitarianismia kohti alkavat muokata maaperää kasvavalle kansainväliselle aggressiolle. Toinen maailmansota koko laajuudessaan sekä katsaus sen jälkeiseen maailmankuvaan - kommunismin uusien asemien muodostumiseen, siirtomaaimperiumien hajoamiseen Aasiassa ja Afrikassa, kylmän sodan ja rinnakkaiselon vaiheisiin sekä uusien valtioiden ongelmiin - päättävät tämän osan.
Tämän lähinnä poliittisen historian piiriin kuuluvan teoksen lähtökohtana on nykyaika, poliittisesti, taloudellisesti ja teknisesti yhteenkietoutunut 20. vuosisadan maailma. Tekijällä on ollut kaksi merkittävää edellytystä onnistuakseen vaativassa tehtävässään: professori Palmerin pääalana on Euroopan uusimman ajan historia; nykyajan maailman syntyhistoria on olennaisesti Euroopan historiaa, kuten tekijä korostaa, mutta amerikkalaisena hän on kyennyt tarkastelemaan sitä koko maailman näkökulmasta.
Uuden Ajan Maailmanhistoria jakaantuu kolmeen osaan: I osa Euroopan synnystä Ranskan vallankumoukseen, II osa Ranskan vallankumouksesta ensimmäiseen maailmansotaan, III osa ensimmäisestä maailmansodasta nykypäiviin.